Aktiivinen synnytys ry voimassa olevat säännöt:
1 § Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta-alue
Yhdistyksen nimi on Aktiivinen synnytys ry, Aktivt födande rf.
Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue Suomi.
Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimiskieli on
suomi.
2 § Tarkoitus ja tavoitteet
Aktiivinen synnytys ry on valtakunnallinen verkosto, joka edistää
perhelähtöistä synnytyskulttuuria ja synnyttäjän
itsemääräämisoikeutta. Yhdistys tarjoaa monipuolista tietoa liittyen
odotukseen ja synnytykseen sekä tukee yksilöä löytämään oman tapansa
olla raskaana. Jokaisella tulee olla vapaus valita missä, miten ja
kenen kanssa synnyttää. Yhteiskunnallisella tasolla yhdistyksen
tavoitteena on varmistaa, että yksilön valintoja ja päätöksiä
kunnioitetaan äitiyshuollossa, ja aito mahdollisuus valintaan
säilyy.
Yhdistyksen tavoitteena on:
– edistää aktiivista synnyttämistä ja synnyttäjän aktiivisuutta
jakamalla tietoa aiheesta raskaana oleville, perheille ja
ammattilaisille
– jakaa ajantasaista ja kattavaa tietoa synnyttämiseen liittyen
ympäri Suomea toimivissa paikallisryhmissä
– tuottaa materiaalia, joka rohkaisee yksilöjä ja perheitä löytämään
itselleen sopivimmat tavat olla raskaana ja synnyttää
– vaikuttaa valtakunnallisella ja paikallisella tasolla tehtäviin
äitiyshuoltoa koskeviin päätöksiin, jotta synnyttäjän ja perheen
yksilöllisyyttä ja itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan neuvoloissa
ja synnytysyksiköissä. Synnyttäjillä ja perheillä tulee olla
valittavana synnyttäjälähtöisiä ja perhekeskeisiä synnytyspaikkoja
ja vaihtoehtoja, tutkimustuloksiin perustuvaa tietoa raskaudesta ja
synnytyksen eri vaihtoehdoista liittyen raskauteen ja synnytykseen.
3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
– järjestää vertaistuki- ja keskusteluryhmiä eri paikkakunnille ja
tukee paikallisryhmien toimintaa
– järjestää kokouksia sekä raskaus- ja synnytysaiheisia tilaisuuksia
ja tapahtumia
– harjoittaa julkaisutoimintaa ja hyödyntää tiedon levittämisessä
erilaisia painettuja ja sähköisiä julkaisumuotoja
– tekee ehdotuksia, aloitteita ja kannanottoja
– tekee voittoa tavoittelematonta yhteistyötä muiden tahojen kanssa, jotka edistävät aktiivista synnytyskulttuuria
– ryhtyy muihin tarvittaviin toimiin tarkoitusperiensä toteuttamiseksi
4 § Yhdistyksen varainhankinta
– Yhdistys vastaa jäsenhankinnasta ja jäsenpidosta yhdistystoiminnan
ylläpidon mahdollistamiseksi. Yhdistys perii toimintansa
rahoittamiseksi jäseniltä jäsenmaksuja. Yhdistys muistaa jäseniään
jäseneduilla.
– Yhdistys harjoittaa kustannus-, koulutus-, tapahtuma-,
julkaisutoimintaa ja yhdistyksen toimintaa tukevien
kannatustuotteiden myyntiä sekä vuokraa yhdistyksen toimintaa
edistäviä tuotteita.
– Yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia, testamentteja ja omistaa
toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä ja irtainta
omaisuutta.
– Yhdistys voi hankkia varoja aatteellisen toimintansa tukemiseksi
järjestämällä asianmukaisen luvan saatuaan rahankeräyksiä,
arpajaisia, maksullisia yleisötilaisuuksia tai muita vastaavia
tapahtumia.
– Hallitus voi päättää yhdistyksen kannalta vähäisen omaisuuden
myymisestä tai vaihtamisesta. Merkittävän omaisuuden myyminen,
vaihtaminen ja kiinnittäminen edellyttää aina yhdistyksen kokouksen
päätöstä.
Yhdistyksen tarkoitus ei ole voiton eikä muun välittömän
taloudellisen ansion hankkiminen yhdistyksen toimintaan osallisille,
eikä yhdistyksen toiminta muutoinkaan saa muodostua pääasiassa
taloudelliseksi.
5 § Jäsenyys
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä yhdistyksen
toiminnasta kiinnostunut henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen
tarkoituksen. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö,
oikeuskelpoinen yritys tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa
tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa ja joka hyväksyy
yhdistyksen arvot sekä turvallisen tilan periaatteet. Jäsenmaksun
maksaneet varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy hallitus.
Yhdistyksellä voi olla kunniajäseniä, jotka yhdistyksen kokous
valitsee.
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti
yhdistyksen hallitukselle tai puheenjohtajalle tai ilmoittamalla
erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsen on
vapaa jäsenyydestään saman kalenterivuoden lopussa.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt
erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä
ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella
huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa
taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän
liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen
kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniajäsenet eivät
suorita jäsenmaksuja.
6 § Yhdistyksen hallinto
– Yhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttää yhdistyskokous.
Yhdistyksen toimeenpaneva toimielin on hallitus. Hallituksessa on
oltava puheenjohtajan lisäksi vähintään kaksi jäsentä ja enintään
viisi jäsentä.
– Yhdistyksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen
toimihenkilöillä, jotka eivät ole yhdistyksen jäseniä, ellei kokous
toisin päätä. Yhdistyksen kokous voi myöntää läsnäolo- ja
puheoikeuden myös muille sitä pyytäville henkilöille.
– Yhdistykselle valitaan vuosikokouksessa 1-2 nimettyä
toiminnantarkastajaa.
– Yhdistyksen kokouksiin on mahdollista hallituksen tai yhdistyksen
kokouksen niin päättäessä osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun
teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
– Yhdistyksen tilikausi ja toimintakausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös, tilit ja tarpeelliset asiakirjat on jätettävä
toiminnantarkastajille vähintään 4 viikkoa ennen kevätkokousta.
Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausunto hallitukselle
viimeistään 2 viikkoa ennen kevätkokousta.
6.1. Hallitus
– Syyskokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessa hallitus
valitsee varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan sekä muut
toimihenkilöt. Varapuheenjohtaja valitaan hallituksen jäsenten
keskuudesta, muut voivat olla ulkopuolelta.
– Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet hallituksen virallisista
jäsenistä on paikalla huomioiden varajäsenen mahdollisuuden paikata
virallista jäsentä kokouksessa.
– Hallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten
enemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee,
paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee.
– Säännöissä määrätyt hallitustehtävät: puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja
– Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai, hänen ollessa estyneenä,
varapuheenjohtajan kutsusta. Hallituksen kokouksen on kutsuttava
koolle, jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallituksen kokous kutsutaan koolle sähköisesti mielellään yhtä viikkoa ennen hallituksen kokousta.
– Hallituksen kokoukseen voi osallistua myös tietoliikenneyhteyden
tai muun teknisen apuvälineen avulla.
– Yhdistyksen nimen kirjoittaa yhdistyksen puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja, sihteeri,rahastonhoitaja, kaksi näistä yhdessä.
Hallitus voi erillisellä päätöksellä antaa jollekin henkilölle
oikeuden kirjoittaa yhdistyksen nimen myös yksin.
– Hallituksen puheenjohtajalle, sihteerille tai jäsenvastaavalle
voidaan antaa katseluoikeudet yhdistyksen verkkopankkitilille.
Rahastonhoitajalla sekä varapuheenjohtajalla on tilin
käyttöoikeudet.
– Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten toimikausi on yksi vuosi.
– Hallituksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen
varsinaisilla jäsenillä sekä kannatusjäsenillä.
6.2. Hallituksen tehtäviä on:
– edustaa yhdistystä
– valita sihteeri, rahastonhoitaja, jäsenvastaava keskuudestaan tai
ulkopuolelta
– asettaa avukseen tarpeen mukaan työryhmiä ja vastuutehtäviä
jäsenille
– ottaa ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt ja päättää heidän
työsuhteensa ehdoista
– päättää yhteistyösopimuksista
– kutsua koolle yhdistyksen kokoukset, valmistaa asiat sen
kokouksiin ja panna toimeen yhdistyksen päätökset
– hoitaa yhdistyksen varoja, valvoa sen kirjanpitoa ja
tilinpäätöksen tekoa
– pitää yllä jäsenluetteloa
– ryhtyä muihin toimiin yhdistyksen tarkoituksen edistämiseksi
7 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen vuosikokoukset pidetään kahdesti vuodessa, ensimmäinen
ennen huhtikuun loppua ja toinen ennen joulukuun loppua. Yhdistys
kokoontuu myös muuten, kun yhdistyksen kokous tai hallitus katsoo
sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen
äänioikeutetuista jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta
erikseen ilmoitettua asiaa varten. Kokous on pidettävä 60 päivän
kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Yhdistyksen kokoukset kutsuu
koolle hallitus ja siitä ilmoitetaan sähköpostilla tai muuten
sähköisesti jäsenistölle 14 päivää ennen kokousta.
7.1. Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
– valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri,
pöytäkirjantarkastajat (2) ja ääntenlaskijat (2)
– todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ja hyväksytään
kokouksen työjärjestys
– käsitellään hallituksen laatima toimintakertomus
– käsitellään yhdistyksen tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto
ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
– käsitellään muut hallituksen esittämät tai vireille panemat asiat
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen
kevätkokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä
kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan
sisällyttää kokouskutsuun.
7.2. Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
– käsitellään alkavan toimintakauden toimintasuunnitelma
– käsitellään alkavan toimintakauden talousarvio
– valitaan hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet
erovuoroisten tilalle. Hallituksen jäsenten on oltava jäsenmaksun
maksaneita yhdistyksen varsinaisia jäseniä tai kunniajäseniä.
– valitaan toiminnantarkastaja ja tarvittaessa
varatoiminnantarkastaja
– määrätään liittymis- ja jäsenmaksun suuruus sekä varsinaisille
että kannatusjäsenille
– käsitellään muut hallituksen esittämät tai vireille panemat asiat
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen
syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä
kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan
sisällyttää kokouskutsuun.
Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella kunniajäsenellä ja erääntyneen
jäsenmaksun maksaneellavarsinaisella jäsenellä yksi ääni.
Äänioikeutettu jäsen voi antaa äänioikeutensa valtakirjalla toisen
äänioikeutetun jäsenen käytettäväksi. Kannatusjäsenellä on
kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Kokouksissa tehtävät päätökset
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä
tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa
arpa.
8 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
8.1. Näiden sääntöjen muuttamiseen tai yhdistyksen purkamiseen
tarvitaan yhdistyksen kokouksen kolme neljäsosa (3/4) äänten
enemmistöllä annetuista äänistä tekemä päätös.
Yhdistyksen purkamisesta tai sääntöjen muuttamisesta on mainittava
kokouskutsussa. Yhdistyksen purkautuessa käytetään sen varat
yhdistyksen tarkoitusta edistävään toimintaan purkamisesta päättävän
kokouksen määräämällä tavalla.
8.2. Muissa kohdin noudatetaan yhdistyksestä annettuja lakeja ja
asetuksia.