Aktiivinen synnytys ry ajaa synnyttäjä- ja perhelähtöistä synnytyskulttuuria Suomessa. Olemme huolissamme keväällä 2020 koronaviruspandemian (covid-19) aikana neuvolapalveluihin ja synnytyssairaaloihin tehtyjen rajoitusten vaikutuksesta synnyttäjiin ja heidän perheisiinsä. Rajoitusten vaikutuksia ja niiden hyötyä arvioitaessa, sekä mahdollisen epidemian uusiutuessa on huomioitava niiden aiheuttamat vakavat seuraukset synnyttäjille ja heidän perheilleen.
Koronapandemian myötä Suomen hallitus ja synnytyssairaalat asettivat rajoituksia odottajien neuvolapalveluiden ja synnytyssairaaloiden toimintaan, erityisesti synnyttäjien puolisoiden ja tukihenkilöiden mahdollisuuteen osallistua raskaudenseurantakäynneille, synnytykseen ja sen jälkeiseen aikaan. Rajoitusten asettamista perusteltiin henkilökunnan, odottajien ja vastasyntyneiden suojaamisella. Näkemyksemme mukaan rajoituksia asetettaessa ei huomioitu riittävästi odottajien eikä perheiden oikeuksia ja tarpeita eikä rajoitusten luomia vakavia ja mahdollisesti pitkäkestoisia vaikutuksia perheille. WHO on peräänkuuluttanut synnyttäjien oikeutta positiiviseen synnytyskokemukseen covid-19 pandemian aikanakin.
Aktiivinen synnytys ry julkaisi toukokuussa 2020 kyselyn pandemian aikana synnyttäneille ja synnyttäville. Kyselyssä kartoitettiin sitä, miten synnytyssairaaloihin ja neuvolapalveluihin asetetut rajoitukset ovat vaikuttaneet synnyttäjiin ja heidän perheisiinsä. Kyselyyn vastasi noin 350 henkilöä, joista lähes kaikki kokivat, että rajoitukset olivat vaikuttaneet negatiivisesti synnytykseen, raskausaikaan ja synnytyksen jälkeiseen aikaan. Vastauksissa korostuu ennen kaikkea odottajien lisääntynyt ahdistus, pelko ja kokemus yksin jäämisestä.
Synnyttäneiden mukaan rajoitusten luoma stressi, pelko ja tuen puute ovat vaikuttaneet voimakkaasti heidän henkiseen hyvinvointiinsa ja jaksamiseensa. Monet kokivat jääneensä ilman riittävää hoitoa ja apua synnytyksen jälkeen. Kyselyyn vastanneet olisivat tarvinneet enemmän tukea niin fyysisesti kuin henkisestikin. Perheiden erottaminen ja vierihoito-osastojen riittämätön tuki ovat olleet erittäin haitallisia niinä herkkinä ensimmäisinä päivinä, joina turvallinen kiintymyssuhde vanhempien ja vauvan välille syntyy.
Kyselyssä erityisesti ensisynnyttäjien kertomana korostuvat pelko ja ahdistus synnytyksestä sekä negatiiviset kokemukset puolison tuen rajoittamisesta. Perhevalmennusten lakkauttaminen on tarkoittanut sitä, että ensisynnyttäjät eivät saa minkäänlaista valmennusta synnytykseen elleivät he osta sitä itse yksityisten palveluntarjoajien kautta. Tämä on lisännyt eriarvoisuutta vähävaraisten perheiden kohdalla. Perhevalmennusten lakkauttamisen sijaan ensisynnyttäjille olisi tullut tarjota heille lakisääteisesti kuuluva palvelu esimerkiksi etäyhteyksien avulla. Toisaalta synnytyspelkoiset ja aiemman synnytystrauman kokeneet kokivat etäyhteydelle siirtyneet pelkopolikäynnit riittämättömäksi ja kuvasivat pelon synnytystä kohtaan lisääntyneen rajoituksista johtuen. Osalle kyselyyn vastanneista raskaus epidemian ja sen tuomien rajoitusten aikana oli niin ahdistava, että he eivät koe voivansa enää saada lisää lapsia. Ensisynnyttäjille ja synnytyspelkoisille tulisi ehdottomasti tarjota riittävä apu myös poikkeusoloissa.
Kuvatuilla kokemuksilla on pitkäkestoisia, haitallisia vaikutuksia perheille ja siksi tulisikin viipymättä lisätä resursseja, jotta pandemian aikana synnyttäneille olisi tarjolla riittävästi tukea toipumiseen. Rajoituksia purkaessa ja mahdollisen pandemiatilanteen toistuessa on äärimmäisen tärkeää arvioida rajoitusten aiheuttamia vaikutuksia odottajille ja heidän perheilleen tarkemmin. Odottajien, synnyttävien ja synnyttäneiden tuen tarpeeseen on kyettävä vastaamaan korkealaatuisella, perhelähtöisellä hoidolla poikkeuslain aikanakin.
Lisätietoja:
Aktiivinen synnytys ry
Annamaria Mitchell, varapuheenjohtaja
045 2397775 Anna-Maria.Mitchell@helsinki.fi tai puheenjohtaja@aktiivinensynnytys.fi
Laura Katisko, sihteeri
059 5383528 katisko.laura@gmail.com