Aktiivinen synnytys ry:n aluevaaliteemat 2022


Suomen ensimmäiset aluevaalit toimitetaan sunnuntaina 23.1.2022.
21 uuden  hyvinvointialueen vastuulle siirretään vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä, joka on aiemmin kuulunut kunnille ja kuntayhtymille. Hyvinvointialueilla ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet valitaan näissä aluevaaleissa. Ensimmäiset valtuutetut päättävät millaisia palveluita alueet tarjoavat ja miten palvelut järjestetään.

Aktiivinen synnytys ry haluaa nostaa esiin erityisesti lisääntymisoikeuksiin liittyvät kysymykset, neuvolapalvelut sekä synnytykset, joihin tulevien sote-alueiden päätökset tulevat vaikuttamaan. Suomessa on hyvä äitiyshuolto ja kansainvälisesti verrattuna turvallista synnyttää, neuvolapalveluista ja synnytyksistä ei tule leikata, mutta odottajia ja perheitä koskevia palveluita on myös päivitettävä 2020- luvun tarpeisiin sopivaksi.


1. Lähineuvolat, joissa toteutuu laadukas hoito raskaudesta synnytyksen jälkeiseen aikaan. Raskausajan neuvolatoiminnassa tulee kiinnittää huomiota hoidon jatkuvuuteen.  Synnytyssairaaloiden ja neuvoloiden välille tarvitaan yhteistyötä, jolla vähennetään synnytyspelkoa ja parannetaan synnytysvalmennusta. 


2. Neuvoloiden henkilökuntaa koulutetaan kohtaamaan erilaisia perheitä sekä erilaisia valintoja synnytyksiin ja raskauteen liittyen.

Yhteiskuntamme koostuu monenlaisista, erilaisista perheistä, joiden tarpeet ja valinnat kuvastavat erilaisia arvoja ja taustoja. Odottajien ja synnyttäneiden tulee saada yksilöityä tukea erilaisista taustoista riippumatta, myös erilaisissa raskauteen ja synnytykseen liittyvissä valinnoissa.

3. Synnytyssairaaloita ei lakkauteta.

Vuon­na 1991 Suomessa oli 49 synnytys­sairaalaa, nyt niitä on 22. Vuosien 2010−2019 aikana synnytysosasto suljettiin yhdeksässä sairaalassa. Sairaaloiden lakkauttamisesta johtuvista pitkistä välimatkoista johtuen sekä matkasynnytykset, eli synnytykset, jotka tapahtuvat matkalla sairaalaan, että synnytysten käynnistämiset ilman lääketieteellistä syytä ovat lisääntyneet. Vaikka tämä ei ole näkynyt lisääntyneenä äiti-lapsikuolleisuutena, molemmat johtavat usein synnyttäjän kannalta vaikeampaan synnytyskokemukseen. Synnyttäjien kokemuksilla ja on kauaskantoiset vaikutukset imetykseen, varhaiseen kiintymykseen sekä tuleville raskaustoiveille. Negatiivinen synnytyskokemus vaikuttaa myös lapsilukuun (1). Käynnistykset ensisynnyttäjillä johtavat myös useammin sektioon, joka on alatiesynnytystä huomattavasti kalliimpi toimenpide. Synnytyksistä leikkaaminen ei voi jatkua.


4. Mielenterveyspalvelut synnyttäneille.

Synnytyksen jälkeen huomio kiinnittyy usein vauvaan ja synnyttäneen vanhemman hyvinvoinnin seuraaminen voi jäädä toisarvoiseksi. Esimerkiksi synnytystrauman kokeneiden voi olla hyvin vaikea saada apua, kun traumaattinen kokemus kuitataan sillä, että syntyi terve vauva tai traumaoireet väärindiagnosoidaan synnytyksen jälkeiseksi masennukseksi. Terveydenhoitajia tulee kouluttaa trauman tunnistamiseen ja neuvoloihin tulee lisätä mielenterveyspalveluita vanhemmille. Synnytystrauman hoidolla estetään välittömiä ja pitkäaikaisia negatiivisia vaikutuksia synnyttäneille ja perheille. Synnyttäjien ja perheiden hyvinvointia tulee vahvistaa odotusaikana ja sen jälkeen monipuolisilla ja helposti saavutettavilla palveluilla, tarvittaessa myös kotiin saatavana tukena. 


5. Työntekijöiden tarpeisiin panostamalla autetaan myös perheitä.

Kätilöt ja terveydenhoitajat ovat korkeasti koulutettuja kahden tutkinnon omaavia asiantuntijoita, joita ilman yhteiskunta ei tule toimeen. Työn arvostuksen tulee näkyä työolosuhteissa, työn vaativuutta vastaavien palkkojen muodossa ja varmistamalla, että aikaa riittää asiakkaiden yksilölliseen kohtaamiseen ja tukemiseen. 

(1) Miettinen, Anneli (2015) Perhebarometri 2015. Miksi syntyvyys laskee? Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia. Väestöliitto.