Keväällä 2020 Aktiivinen synnytys ry julkaisi kyselyn koronapandemian aikana synnyttäneille ja synnyttäville. Kyselyssä kartoitettiin sitä, miten synnytyssairaaloihin ja neuvolapalveluihin asetetut rajoitukset ovat vaikuttaneet synnyttäjiin ja heidän perheisiinsä. Kyselyn vastauksien pohjalta julkaisimme syksyllä 2020 kannanoton, jossa otettiin kantaa rajoituksiin, tuomalla esiin rajoitusten negatiivisia vaikutuksia synnyttäjiin ja heidän perheisiinsä.
Synnyttäjien ja odottajien tukihenkilöitä koskevia rajoituksia perusteltiin pandemian aikana valmiuslain käyttöönotolla, sekä myöhemmin tartuntatautilailla. Useat tahot tekivät rajoituksista kanteluita eduskunnan oikeusasiamiehelle. Apulasoikeusasiamies on nyt saanut valmiiksi kanteluita koskevan ratkaisun ja todennut rajoitusten olleen lainvastaisia. Päätös on kokonaisuudessaan luettavissa alla.
Ratkaisussa todetaan, että: ”Totean, että HUS:lla ei ole ollut lakiin perustuvaa toimivaltaa rajoittaa tukihenkilöiden osallistumista synnytyksiin ja hoitoon toteutuneella tavalla. Rajoituksella on puututtu perus- ja ihmisoikeuksina turvattuihin oikeuksiin. Katson, että HUS:n menettely ei ole ollut asianmukaista siltä osin kuin se on ilman lainsäädännöllistä tukea rajoittanut isän, äidin tai muun tukihenkilön läsnäoloa ja osallistumista synnytyksissä ja raskaudenaikaisissa tutkimuksissa kaavamaisesti kaikkien tukihenkilöiden osalta ja kaikissa yksiköissä, ilman mahdollisuutta tapauskohtaiseen harkintaan.”
Ratkaisussa todetaan edelleen, että: ”On selvää, että sairaalan tilat kuuluvat julkisrauhan piiriin, eikä tiloissa ole rajoittamatonta oikeutta oleskella tai olla läsnä toisen henkilön hoidon aikana. Olen kuitenkin edellä katsonut, että asiassa ei kuitenkaan ole kyse vierailun rajoittamisesta vaan hoidon rajoittamisesta. Synnytykseen tai raskaudenaikaisiin tutkimuksiin synnyttäjän haluamalla tavalla osallistuvalla henkilöllä on lähtökohtaisesti oikeus olla läsnä ja osallistua.”
Perusteluissa muistutetaan synnyttäjän oikeudesta päättää hoidostaan: ”Synnytyksen olosuhteet ovat merkityksellisiä synnyttäjän, lapsen isän tai äidin, syntyvän lapsen ja mahdollisesti muidenkin henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien, kuten perhe-elämän kannalta. Euroopan ihmisoikeus- tuomioistuin on katsonut, että vanhemmuudesta tehdyt päätökset kuuluivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan suojan alaan. Tuohon suojaan sisältyi myös oikeus valita ne olot, joissa henkilö halusi tulla vanhemmaksi (Ternovszky v. Unkari). […]
Käsitykseni on, että edellä mainitut synnyttäjän hyvä hoito, itsemääräämisoikeus sekä yksityiselämän ja perhe-elämän suoja edellyttävät, että synnyttäjällä on halutessaan mahdollisuus saada synnytykseen mukaansa lapsen isä, äiti tai muu tukihenkilö. Sama koskee myös ai- nakin merkittävimpiä raskaudenaikaisia tutkimuksia, kuten ultraääni- tutkimuksia ja neuvolakäyntejä.
Nyt käsiteltävässä asiassa ei mielestäni ole kyse hoidon suhteen sivullisten henkilöiden vierailuista tai vierailun rajoittamisesta terveydenhuollon toimintayksikössä, vaan hoidon rajoittamisesta siltä osin kuin siihen liittyy mahdollisuus tukihenkilön läsnäoloon ja osallistumiseen.
Tukihenkilön läsnäolo ja osallistuminen synnytykseen voi perustua synnyttäjän, syntyvän lapsen isän tai äidin sekä lapsen oikeuksien toteuttamiseen.
Olen edellä katsonut synnyttäjällä olevan lähtökohtaisesti oikeus tukihenkilön läsnäoloon ja osallistumiseen. Niin ikään syntyvän lapsen isän tai äitiyslain nojalla vahvistettavan lapsen äidin oikeus osallistua lapsensa syntymään perustuvat perustuslakiin ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Myös syntyvän lapsen etu on huomioitava hoidossa ja muussa toiminnassa, ja hänen hyvinvointiaan ja hyvää hoitoaan on edistettävä. Lapsen ja hänen vanhempiensa sekä vanhempien keskinäisen suhteen vahvistuminen edistävät osaltaan perustuslain 19 §:n 3 momentissa tarkoitettua julkisen vallan velvollisuutta edistää lapsen hyvinvoinnin ja yksilöllisen kasvun turvaamista.”
Vaikka päätöksessä käsitellään HUS:n toimintaa, sen todetaan pätevän kaikkiin sairaanhoitopiireihin: ”Koska tukihenkilöitä koskevat rajoitustoimenpiteet ovat ainakin alkuvaiheessa perustuneet Suomen synnytyssairaaloissa yhdenmukaiseen linjaukseen, lähetän tämän päätöksen tiedoksi myös muille sairaanhoitopiireille.”
Ratkaisu on tärkeä, paitsi virheellisten toimintamallien kyseenalaistamiseksi ja niistä käytävän keskustelun tukemiseksi, myös tulevien päätösten kannalta. Ratkaisu vahvistaa odottajan ja synnyttäjän oikeuksia haluamansa tukihenkilön läsnäoloon ja lapsen oikeutta molempien vanhempien läsnäoloon synnytyksessä. Synnytys on, kuten yhdistyksemme toiminnassa korostetaan, tärkeä perhetapahtuma, eikä lääketieteelliseen toimenpiteeseen verrattava tapahtuma. Synnyttäjän, syntyvän lapsen ja mahdollisen toisen vanhemman kokemuksella on perusteltu merkitys ja heidän oikeuksiaan on vahvistettava kaikissa raskauden ja synnytyksen hoitoon liittyvissä käytänteissä.