Yhdistyksen säännöt


1 § Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toimita-alue

Yhdistyksen nimi on Aktiivinen synnytys ry., ruotsiksi Aktivt födande rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue Suomi. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimiskieli on suomi.

 

2 § Tarkoitus ja tavoitteet

Aktiivinen synnytys ry on valtakunnallinen verkosto, joka edistää perhelähtöistä synnytyskulttuuria. Yhdistys tarjoaa monipuolista tietoa liittyen odotukseen ja synnytykseen ja tukee yksilöä löytämään oman tapansa olla raskaana. Jokaisella tulee olla vapaus valita missä, miten ja kenen kanssa synnyttää. Yhteiskunnallisella tasolla yhdistyksen tavoitteena on varmistaa, että yksilön valintoja ja päätöksiä kunnioitetaan äitiyshuollossa, ja aito mahdollisuus valintaan säilyy. Jokainen on itse oman hyvinvointinsa paras asiantuntija.

  • Yhdistyksen tavoitteena on edistää aktiivista synnyttämistä jakamalla tietoa aiheesta raskaana oleville, perheille ja ammattilaisille.
  • Ympäri Suomea toimivissa paikallisryhmissä jaetaan ajantasaista ja kattavaa tietoa aktiiviseen synnyttämiseen liittyen.
  • Yhdistys tuottaa materiaalia, joka rohkaisee yksilöä ja perheitä löytämään itselleen sopivimmat tavat olla raskaana ja synnyttää.

 

  • Yhdistyksen tavoitteena on vaikuttaa valtakunnallisella ja paikallisella tasolla tehtäviin äitiyshuoltoa koskeviin päätöksiin niin, että synnyttäjän ja perheen yksilöllisyyttä ja itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan neuvoloissa ja synnytysyksiköissä.
  • Perheillä on aito mahdollisuus valita turvallinen synnytyspaikkansa, synnytysten hoito tulisi olla lähipalvelu ja huomioitava synnytysympäristön kodinomaisuus.
  • Synnytysvalmennuksen tulee olla laadukasta ja laaja-alaista; kaikille tulee antaa tasapuolista ja riittävää, tutkimustuloksiin perustuvaa tietoa raskaudesta ja synnytyksen eri vaihtoehdoista.
  • Perheellä tulisi olla mahdollisuus ympärivuorokautiseen yhdessäoloon synnytyksen jälkeen.
  • Äitiyshuollossa tulisi olla mahdollisuus hoidon jatkuvuuteen ja katkeamattomaan hoitosuhteeseen läpi raskauden, synnytyksen ja synnytyksen jälkeisen ajan.

 

3 §   Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

  • järjestää vertaistuki- ja keskusteluryhmiä eri paikkakunnille ja tukee paikallisryhmien toimintaa
  • järjestää kokouksia sekä raskaus- ja synnytysaiheisia tilaisuuksia ja tapahtumia
  • harjoittaa julkaisutoimintaa ja hyödyntää tiedon levittämisessä erilaisia painettuja ja sähköisiä julkaisumuotoja
  • tekee ehdotuksia, aloitteita ja kannanottoja
  • tekee voittoa tavoittelematonta yhteistyötä muiden tahojen kanssa, jotka edistävät aktiivista synnytyskulttuuria
  • ryhtyy muihin tarvittaviin toimiin tarkoitusperiensä toteuttamiseksi

 

4 § Yhdistyksen varainhankinta

  • Yhdistys vastaa jäsenhankinnasta ja jäsenpidosta yhdistystoiminnan ylläpidon mahdollistamiseksi. Yhdistys perii toimintansa rahoittamiseksi jäseniltä jäsenmaksuja. Yhdistys muistaa jäseniään jäseneduilla.
  • Yhdistys harjoittaa kustannus-, koulutus-, tapahtuma-, julkaisutoimintaa ja yhdistyksen toimintaa tukevien kannatustuotteiden myyntiä sekä vuokraa yhdistyksen toimintaa edistäviä tuotteita.
  • Yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia, testamentteja ja omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä ja irtainta omaisuutta.
  • Yhdistys voi hankkia varoja aatteellisen toimintansa tukemiseksi järjestämällä asianmukaisen luvan saatuaan rahankeräyksiä, arpajaisia, maksullisia yleisötilaisuuksia tai muita vastaavia tapahtumia.
  • Hallitus voi päättää yhdistyksen kannalta vähäisen omaisuuden myymisestä tai vaihtamisesta. Merkittävän omaisuuden myyminen, vaihtaminen ja kiinnittäminen edellyttää aina yhdistyksen kokouksen päätöstä.

Yhdistyksen tarkoitus ei ole voiton eikä muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen yhdistyksen toimintaan osallisille, eikä yhdistyksen toiminta muutoinkaan saa muodostua pääasiassa taloudelliseksi.

 

5 § Jäsenyys

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä yhdistyksen toiminnasta kiinnostunut henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yritys tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Yhdistyksellä voi olla kunniajäseniä, jotka yhdistyksen kokous valitsee.

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsen on vapaa jäsenyydestään saman kalenterivuoden lopussa.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

 

6 § Yhdistyksen hallinto

  • Yhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttää yhdistyskokous. Yhdistyksen toimeenpaneva toimielin on hallitus.
  • Yhdistyksen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen toimihenkilöillä, jotka eivät ole yhdistyksen jäseniä, ellei kokous toisin päätä. Yhdistyksen kokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden myös muille sitä pyytäville henkilöille.
  • Yhdistykselle valitaan vuosikokouksessa 1-2 nimettyä toiminnantarkastajaa.
  • Yhdistyksen kokouksiin on mahdollista hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
  • Yhdistyksen tilikausi ja toimintakausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös, tilit ja tarpeelliset asiakirjat on jätettävä toiminnantarkastajille vähintään 4 viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausunto hallitukselle viimeistään 2 viikkoa ennen vuosikokousta.

6.1. Hallitus

  • Vuosikokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsee varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan sekä muut toimihenkilöt. Varapuheenjohtaja valitaan hallituksen jäsenten keskuudesta, muut voivat olla ulkopuolelta.
  • Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet hallituksen virallisista jäsenistä on paikalla huomioiden varajäsenen mahdollisuuden paikata virallista jäsentä kokouksessa.
  • Hallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee.
  • Säännöissä määrätyt hallitustehtävät: puheenjohtaja, varapuheenjohtaja
  • Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai, hänen ollessa estyneenä, varapuheenjohtajan kutsusta. Hallituksen kokouksen on kutsuttava koolle, jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen kokous kutsutaan koolle sähköisesti mielellään yhtä viikkoa ennen hallituksen kokousta.
  • Hallituksen kokoukseen voi osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
  • Yhdistyksen nimen kirjoittaa yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja, kaksi yhdessä. Hallitus voi antaa määräyksen jollekin henkilölle kirjoittaa yhdeistyksen nimi yksin.
  • Hallituksen puheenjohtajalla, sihteerillä, jäsenvastaavalla on yhdistyksen verkkopankkitilille katseluoikeudet ja rahastonhoitajalla sekä varapuheenjohtajalla käyttöoikeudet.
  • Puheenjohtajan toimikausi on yksi vuosi, muiden hallituksen jäsenten kaksi vuotta. Hallituksen muista jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain, ensimmäisen erovuoron ratkaisee arpa. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää vuosikokouksen päättymisestä seuraavan vuosikokouksen päättymiseen.
  • Hallituksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen varsinaisilla jäsenillä sekä kannatusjäsenillä.

6.2. Hallituksen tehtäviä on:

  • edustaa yhdistystä
  • valita sihteeri, rahastonhoitaja, jäsenvastaava keskuudestaan tai ulkopuolelta
  • asettaa avukseen tarpeen mukaan työryhmiä ja vastuutehtäviä jäsenille
  • ottaa ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt ja päättää heidän työsuhteensa ehdoista
  • päättää yhteistyösopimuksista
  • kutsua koolle yhdistyksen kokoukset, valmistaa asiat sen kokouksiin ja panna toimeen yhdistyksen päätökset
  • hoitaa yhdistyksen varoja, valvoa sen kirjanpitoa ja tilinpäätöksen tekoa
  • pitää yllä jäsenluetteloa
  • ryhtyä muihin toimiin yhdistyksen tarkoituksen edistämiseksi

 

7 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain ennen huhtikuun loppua.

Yhdistys kokoontuu myös muuten, kun yhdistyksen kokous tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta erikseen ilmoitettua asiaa varten. Kokous on pidettävä 60 päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Vuosikokouksen kutsuu koolle hallitus ja siitä ilmoitetaan sähköpostilla tai muuten sähköisesti jäsenistölle 14 päivää ennen kokousta.

7.1. Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat (2) ja ääntenlaskijat (2)
  • todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ja hyväksytään kokouksen työjärjestys
  • käsitellään hallituksen laatima toimintakertomus
  • käsitellään yhdistyksen tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  • käsitellään alkaneen toimintakauden toimintasuunnitelma
  • käsitellään alkaneen toimintakauden talousarvio
  • valitaan hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle. Hallituksen jäsenten on oltava jäsenmaksun maksaneita yhdistyksen varsinaisia jäseniä tai kunniajäseniä.
  • valitaan toiminnantarkastaja ja tarvittaessa varatoiminnantarkastaja
  • määrätään liittymis- ja jäsenmaksun suuruus sekä varsinaisille että kannatusjäsenille
  • käsitellään muut hallituksen esittämät tai vireille panemat asiat

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

7.2. Äänestäminen yhdistyksen kokouksessa

 Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella kunniajäsenellä ja erääntyneen jäsenmaksun maksaneella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Äänioikeutettu jäsen voi antaa äänioikeutensa valtakirjalla toisen äänioikeutetun jäsenen käytettäväksi. Kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.

 

8 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

8.1.                Näiden sääntöjen muuttamiseen tai yhdistyksen purkamiseen tarvitaan yhdistyksen kokouksen kolme neljäsosa (3/4) äänten enemmistöllä annetuista äänistä tekemä päätös.

Yhdistyksen purkamisesta tai sääntöjen muuttamisesta on mainittava kokouskutsussa. Yhdistyksen purkautuessa käytetään sen varat yhdistyksen tarkoitusta edistävään toimintaan purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.

8.2.                Muissa kohdin noudatetaan yhdistyksestä annettuja lakeja ja asetuksia.